Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kosovo A. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kosovo A. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 2. toukokuuta 2012

30.4.2012

Töistä tullessani Shpresa ja hänen vanhin poikansa Driton siivosivat keittiön maalaamisen jälkiä. Keittiö on kaikuisa, kun kokolattiamatto on poissa. Shpresan kieltäydyttyä avusta vetäydyin ulos kirjoittamaan. Mehmet on rakentamassa toista kerrosta naapurissa asuvan serkkunsa ja keskuksemme koordinaattorin taloon. Ajattelin ensin ottaa rakennuspuuhista kuvan, mutta sitten ajattelin, ettei minun oikeastaan kannata kuvata tuntemattomia miehiä. Sitten ajattelin, että se olisi minusta noloa Suomessakin, ja sitten ajattelin, että rakentaminen näyttää oikeastaan ihan samalta kuin Suomessa.

Olen alkanut lenkkeillä. Fushë Kosovassa on yllättävän kauniita paikkoja, kun juoksee radan viertä riittävän kauas. Kukkivia puita, vihreitä kukkuloita, kaukaisuudessa siintäviä lumihuippuisia vuoria ja sellaista. Joelle tultaessa kukkulat peittävät Obiliqin hiilivoimalat näkyvistä, ja hengittäminen tuntuu heti helpommalta. Aluksi kävin lenkillä pian keskuksesta palattuani, mutta nyt sää on helteistynyt ja heti töiden jälkeen on liian kuuma juosta. Ehkä hetken päästä.

Seuraavaksi on kirjoitettava työhakemus. Vähän harmittaa, kun pitää taas sellaistakin ajatella.

sunnuntai 4. syyskuuta 2011

Hiilivoimaa

Vesikatkon piti alkaa jo aamulla, mutta mitä vielä: ehdimme kaikessa rauhassa käydä pesulla, syödä aamiaista ja siivota. Nyt vettä ei tule, mutta yleisesti ottaen vesi- ja sähkötilanne tuntuu Pristinassa päiväsaikaan olevan hyvä. Muualla katkoja on useammin. Esimerkiksi Plemetinassa veden ja sähkön saatavuus on verrattain epävarmaa. Plemetinan oppimiskeskuksessa on paraikaa lopuillaan Gaia Kosovon järjestämä vapaaehtoistyöleiri. Leirin tavoitteena on vastustaa taiteen keinoin alueelle suunniteltua kolmatta hiilivoimalaa. Nykyiset kaksi voimalaa, Kosovo A ja Kosovo B, ovat sekä tärkeitä sähkön ja rahantuottajia että suuria saastuttajia. Plemetinan ympärillä kohoaa komeita kukkuloita, jotka tarkemmin katsottuna ovat yllättävän karuja: ne koostuvat hiilipölystä. Suuri osa voimalan naapureista on maan sisäisiä pakolaisia, pääasiassa romaneja, jotka vuoden 1999 sodan jälkeen joutuivat lähtemään kodeistaan, ja joille perustettiin ensin leiri ja myöhemmin rakennettiin kaksi kerrostaloa Plemetinaan. Tosin viimetalvisen tulipalon jäljiltä osa asuu teltoissa.

Työleirin eilisessä päätapahtumassa Pristinassa julkaistiin Plemetinan nuorten kannanotto puhtaan ilman ja veden puolesta ja esitettiin valokuvia, videoita ja musiikkia: