Eilen vietettiin kurban bajramia, ja tänäänkin on juhlan kunniaksi vapaapäivä. Kun keskuksessa kysyin juhlan alkuperästä, minulle kerrottiin sen olevan muslimien pyhiinvaelluskuukauden päätösjuhla. Myöhemmin aloin muistella, että myös Ismaelin uhraaminen liittyi johonkin islamilaiseen juhlapyhään. Wikipedia vahvisti asian: kurban bajram (arabiaksi Eid al-Adha) on muistojuhla Ibrahimin kuuliaisuudelle: hän oli valmis uhraamaan esikoisensa Ismaelin Jumalalle, ja myös Ismael alistui Jumalan tahtoon. Viime hetkellä Jumala kuitenkin pysäytti Ibrahimin ja antoi tälle lampaan uhrattavaksi lapsen sijasta. Tarina on tuttu myös Raamatusta: vanhan testamentin kertomuksessa uhrattavana on Abrahamin nuorempi poika Iisak.
Kurban bajramia ajankohta määräytyy islamilaisen kuukalenterin mukaan, ja sitä vietetään pyhiinvaelluksen päätyttyä. Yhteys Ibrahimiin ja Ismaeliin näkyy tässäkin, sillä heidän uskotaan rakentaneen (tai jälleenrakentaneen) Mekassa sijaitsevan Kaaban pyhäkön, jonne pyhiinvaellus tehdään ja jota kohti muslimit rukoilevat.
Ibrahimin ja Ismaelin jälkeen Mekkaa asuttivat arabiheimot, joiden monia jumalia palveltiin Kaaban pyhäkössä. Yhtenä profeetta Muhammadin urotöistä pidetäänkin Kaaban puhdistamista jumalankuvista ja omistamista uudelleen ainoan Jumalan palvelukselle Muhammadin palattua Medinasta Mekkaan vuonna 630.
Kaaban puhdistus oli myös eilisaamuna televisiosta katsomamme elokuvan loppuhuipennus. Elokuvan alkua en valitettavasti kyennyt seuraamaan, sillä se esitettiin albaniaksi dubattuna. Myöhemmin näin onneksi englanninkielisen piirretyn profeetta Muhammadin elämästä. Profeettaa itseään ei toki elokuvassa nähty: kohtauksissa, joissa hän esiintyi, tapahtumat näytettiin hänen näkökulmastaan, ja kertojanääni selitti, mitä profeetta (rauha ja siunaus hänelle) sanoi. Myös jostakusta Hamza-nimisestä henkilöstä näkyi ainoastaan hänen jousensa. Elokuvasta selvisi, että Hamza oli profeetan setä, mutta en tiedä, miksi juuri häntä ei näytetty, kun esimerkiksi toinen setä Abu Talib esiintyi yhtenä piirretyistä hahmoista.
Kurban tarkoittaa lammasta, ja päivän perinteisiin kuuluu sellaisen – tai mahdollisesti jonkun muun kotieläimen – teurastaminen ja syöminen. Joka perhe ei sentään hanki omaa lammasta, ja itsekin vältyin verikarkeloilta. Aamupäivällä naapurin lapsi vain juoksi sisään ja ojensi lihapussin perheen äidille. Kenties liha oli peräisin perheen isän isosedältä. Hänen luonaan vieraillessamme pihalla oli kaksi kasaa: toisessa lihat, toisessa villat.
Naapurien ja sukulaisten luona kyläily on keskeinen bajram-perinne. Aamupäivällä meidänkin sohvallamme istui lauma lapsia juoden limonadia ja rapistellen karamellipapereita taskuissaan. Minä ja Ruth kävimme kierroksella naapurin teinien kanssa. Joka paikassa juotiin limonadia ja syötiin baklavaa ja täytekakkua ja kosteita pikkuleipiä, joiden nimeä en tiedä. Samalla selvisi, että kaikki oppimiskeskuksen vakiotyöntekijät serbiankielistä fasilitaattoria lukuun ottamatta ovat sukua toisilleen, jos ei muuten niin avioliiton kautta. Samoin on kuulemma muissakin keskuksissa. Fasilitaattoreilta vaaditaan lukiokoulutusta, ja tavallisesti paikkakunnalla on vain yksi koulutettu romani-, ashkali- tai egyptiläissuku.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti