Lauantaina osallistuin kanadalaisten vapaaehtoisten retkelle Ulpianan arkeologiselle alueelle. Hyväksi onneksi Balkan Sunflowersin koordinaattori tuntee alueella kaivauksia tekevän arkeologin, joka tuli mukaamme esittelemään paikkaa.
Maanjäristys tuhosi suuren osan Ulpianaa vuonna 518. Keisari Justianus I jälleenrakennutti paikan, ja kaupunki nimettiin uudelleen Iustiana Secundaksi. Riemua ei kuitenkaan kestänyt kauaa, sillä slaavit tuhosivat kaupungin lopullisesti 600-luvulla.
Ulpianan jälkeen kävimme vielä Gračanican ortodoksisessa luostarissa. Ensimmäistä kertaa huomasin, että pihalla on latinaksi kirjoitettu hautakivi. Siinä konkretisoitui, kuinka vanha sekin paikka on: ajalta ennen idän ja lännen kirkon eroa.
Muinaiset roomalaiset valloittivat Kosovon vuonna 28 eKr. Ulpiana sijaitsi kätevästi Danube-joen ja Aegean-meren yhdistävällä reitillä, ja alueella on lisäksi runsaasti jalometalleja. Kaupunki perustettiin 100-luvulla jKr. ja siitä tuli pian yksi Balkanin merkittävimmistä paikkakunnista. Oppaamme mukaan Ulpiana nimettiin keisari Ulpianuksen mukaan, mutta en löytänyt internetistä sennimistä keisaria. Sen sijaan Ulpianus-niminen juristi oli Wikipedian mukaan merkittävä henkilö, joten kenties kaupunki sai nimensä hänen mukaansa.
Kristinuskosta tuli Rooman valtionuskonto 300-luvun lopussa. Kuvassa oikealla on pian sen jälkeen rakennettu basilika. Kristinuskon varhempi taival oli kuitenkin kova: uskoa saarnaamaan tulleet kaksosveljekset hukutettiin 200-luvulla kaivoon. Oppaamme osoitti meille heidän mahdollisen kuolinpaikkansa, yhden kaivauksissa löydetyistä kaivoista.
Maanjäristys tuhosi suuren osan Ulpianaa vuonna 518. Keisari Justianus I jälleenrakennutti paikan, ja kaupunki nimettiin uudelleen Iustiana Secundaksi. Riemua ei kuitenkaan kestänyt kauaa, sillä slaavit tuhosivat kaupungin lopullisesti 600-luvulla.
Näkyvissä oleva osa Ulpianaa on pieni, sillä maanomistajat vuokraavat suurinta osaa alueesta vain parin kuukauden kaivauksille kerrallaan. Esiin kaivettu on dokumentoinnin jälkeen haudattava uudelleen, jotta sen päällä voi viljellä maata. Oppaamme huomautti, että kaivaukset myös aina tuhoavat muinaista jäämistöä, joten esineiden kaivaminen maan alta on arkeologisessa tutkimuksessa viimeinen vaihtoehto, johon turvaudutaan silloin, kun röntgenkuvauksilla ja maanpäällisen esineistön tutkimuksella ei saada riittävästi tietoa.
Noin 30 metriä kaupunginportin pohjoispuolella sijaitsee hautausmaa, joka on jopa hiukan itse kaupunkiakin vanhempi. Se sai siis alkunsa pakanallisena hautausmaana, mutta myöhemmin hautaustavat kristillistyivät. Kuvan valkoinen sarkofagi on ilmeisesti peräisin Kreikasta, ja ainutlaatuinen Kosovossa.
Ulpianan jälkeen kävimme vielä Gračanican ortodoksisessa luostarissa. Ensimmäistä kertaa huomasin, että pihalla on latinaksi kirjoitettu hautakivi. Siinä konkretisoitui, kuinka vanha sekin paikka on: ajalta ennen idän ja lännen kirkon eroa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti