tiistai 13. syyskuuta 2011

Kotona jälleen


Palasimme maanantaiaamuna Sarajevosta. Me: Balkan Sunflowersin eurooppalaiset vapaaehtoispalvelijat. Yllätyin siitä, miten paljon pidin uusien tuttavien kanssa matkustamisesta, vaikka eihän se mikään ihme ollut. Jaettu kokemus on kaksinkertainen ilo, eikä vaadi muuta kuin sen, että voi osoittaa rukouskutsua huutavaa miestä jollekulle. Mahtoiko minareetin äänentoisto olla epäkunnossa?

Sarajevon matkan pääasiallinen tarkoitus oli SALTO:n järjestämä EVS-tulovalmennus. SALTO tulee sanoista Support, Advanced Learning and Training Opportunities, ja se toimii Euroopan komission Youth in Action -ohjelman puitteissa. Suhteessa EVS-hankkeisiin SALTOn tehtävänä on antaa siunauksensa EVS-vapaaehtoisia halajaville järjestöille, valmentaa vapaaehtoiset ja jossain määrin tukea hankkeiden aikana.

Valmennus oli monessa mielessä hyvä kokemus: hotellimajoitus, lettuja joka aamu ja ammattitaitoiset kouluttajat. Olen itse amatöörinä vetänyt useita järjestöjen koulutuksia ja osallistunut vielä useampiin, ja vaikka olen tavallisesti verrattain tyytyväinen sekä itseeni että kouluttajiini, venyivät SALTOn ammattilaiset ajoittain suorituksiin, jollaisia ei kaikissa valmennuksissa nähdä. Aikaa oli hyvin rajallisesti, ja usein kaipasin syvemmälle pureutuvaa käsittelytapaa, mutta yleisesti ottaen valmennus oli tyylikäs kokonaisuus, jossa ryhmätöitä ja roolileikkejä seurasivat keskustelut ja joka harjoituksella oli tarkoituksensa. Olen iloinen siitäkin, että sain tavata muita Balkanin vapaaehtoisia. Alueella on monenlaista menossa: turkinopetusta lapsille, nuorten aikuisten kerhon pyörittämistä, opiskelijalehden toimittamista, dokumenttielokuvien tekoa. Tosin osa kertoi merkittävimmän työnohjauksen jo parin kuukauden ajan olleen kehotus tehdä, mitä itse haluaa. Oma hankkeemme vaikuttaakin poikkeuksellisen hyvin järjestetyltä, joskaan emme vielä ole aloittaneet töitä: tämän viikon valmentaudumme Pristinassa.

SALTOn valmennus päättyi lauantaiaamuna, minkä jälkeen vietimme viikonlopun Sarajevossa ennen kotimatkalle lähtöä. Pidin kaupungin kapeista kujista, kukkuloista ja minareeteista. Velvollisuudentuntoisen tulevan uskonnonopettajan ominaisuudessa valokuvasin hautausmaita ja moskeijoita.

Sarajevoon matkaaville voin muuten suositella halpaa hostelli Ljubicicaa aivan vanhankaupungin keskustan tuntumassa. Ainoa miinus oli vessojen ja vuoteiden suhdeluku: 1:21.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti