Lauantaina teurastettiin kolme kanaa. Kuulin siitä Balkan Sunflowersin koordinaattorilta – me olimme Ruthin ja Peterin kanssa Makedoniassa Skopjessa. Tuttava nimitti Skopjea kansallismielisten Disneylandiksi, ja patsaita tosiaan riitti. Oli mahtipontisia:
yllättäviä:
ja hauskoja:
Suurin patsas – Aleksanteri Suurta esittävä – on Ilta-Sanomien mukaan viralliselta nimeltään Soturi ratsailla. Kenties nimi on valittu varovaisesti siksi, että Makedonian ja Kreikan välillä käydään katkeraa kiistaa siitä, ketkä saavat ylpeillä Aleksanteri Suuren ja muinaisen Makedonian valtakunnan perinnöllä. Aleksanteri syntyi nykyisen Kreikan alueella, mutta koska hänen valtakuntansa nimi oli Makedonia, nykymakedonialaiset pitävät häntä omana kansallissankarinaan. Tätä Kreikka ei hyväksy, ja vaatii nykyisestä Makedonian tasavallasta käytettävän nimeä Former Yugoslavian Republic of Macedonia, FYROM. Minna Raskun artikkeli aiheesta on luettavissa täällä. Kushtrimilta kuulin myös, että koska Aleksanterin äiti oli illyrialainen ja albaanit pitävät itseään illyrialaisten jälkeläisinä, myös Albania ja muiden maiden albaanit pyrkivät osille, kun Aleksanterin kunniaa jaetaan.
Skopjessa kävimme Äiti Teresan muistolle omistetussa talossa, jossa on museo ja kappeli.
Vanha kotitalo on purettu, mutta paikka on merkitty muistolaatoin. Vierailimme myös Mustafa Pashan moskeijassa (vau) ja basaarissa (nam).
yllättäviä:
ja hauskoja:
Suurin patsas – Aleksanteri Suurta esittävä – on Ilta-Sanomien mukaan viralliselta nimeltään Soturi ratsailla. Kenties nimi on valittu varovaisesti siksi, että Makedonian ja Kreikan välillä käydään katkeraa kiistaa siitä, ketkä saavat ylpeillä Aleksanteri Suuren ja muinaisen Makedonian valtakunnan perinnöllä. Aleksanteri syntyi nykyisen Kreikan alueella, mutta koska hänen valtakuntansa nimi oli Makedonia, nykymakedonialaiset pitävät häntä omana kansallissankarinaan. Tätä Kreikka ei hyväksy, ja vaatii nykyisestä Makedonian tasavallasta käytettävän nimeä Former Yugoslavian Republic of Macedonia, FYROM. Minna Raskun artikkeli aiheesta on luettavissa täällä. Kushtrimilta kuulin myös, että koska Aleksanterin äiti oli illyrialainen ja albaanit pitävät itseään illyrialaisten jälkeläisinä, myös Albania ja muiden maiden albaanit pyrkivät osille, kun Aleksanterin kunniaa jaetaan.
Tuoreempi kansallissankari on Agnes Gonxha Bojaxhiu eli Äiti Teresa, joka syntyi Skopjessa vuonna 1910. Olin kuvitellut hänen olleen kotoisin Prizrenistä – näin kosovolainen tuttava kertoi – mutta Skopjessa opin, että Prizrenistä tulikin vain Gonxhan äiti. Siitä huolimatta Äiti Teresa on mitä ilmeisimmin tärkeä kosovolaisille, ja hänen mukaansa on nimetty kävelykatu, jota vartioi Äiti Teresan patsas:
Skopjessa kävimme Äiti Teresan muistolle omistetussa talossa, jossa on museo ja kappeli.
Vanha kotitalo on purettu, mutta paikka on merkitty muistolaatoin. Vierailimme myös Mustafa Pashan moskeijassa (vau) ja basaarissa (nam).
Lauantai-illaksi palasimme Pristinaan, pirskatin kylmään BSF-taloon. Ilma on jäähtynyt vauhdilla. Onneksi oppimiskeskuksessa on kamina, joka sytytettiin ensimmäistä kertaa eilen. On viihtyisää kokoontua sen ääreen lämmittelemään. Ilokseni löysin Fushë Kosovasta käytetyn tavaran kaupan ja sieltä oikein kivat talvikengät. Lämpökerrastolle ja muille talvivaatteillekin tulee nyt käyttöä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti