Joulu 2

Juliaanisen kalenterin mukaan tänään on 25.12. Serbian ortodoksinen kirkko – toisin kuin esimerkiksi Suomen ortodoksinen kirkko – määrittää juhlapäivänsä juliaanisen kalenterin mukaan, joten Kosovossa on kansallinen vapaapäivä. Pristinassa joulu ei juurikaan näy, asuuhan täällä hyvin vähän serbejä ja näin muodoin ortodokseja. Kaikista kosovolaisista heitä on noin 6%.

Pristinassa on yksi toimiva ortodoksinen kirkko, pyhän Nikolaksen kirkko. Se joutui tuhopolton kohteeksi vuonna 2004. Asialla eivät olleet saatananpalvojat, vaan kostonhimoiset albaanit. Nykyisin kirkko on selvästi käytössä ja siistissä kunnossa, pihalla on liukumäkikin, mutta jouluyön liturgiaa siellä ei toimitettu.

Niin, Serbian ortodoksinen kirkko. Muinaisen Rooman valtakunnan jakaannuttua kahtia Itä- ja Länsi-Roomaan Länsi-Balkanin alue jäi Itä-Rooman eli Bysantin valtakunnan piiriin. Balkanin toinen valtakeskus oli Bulgarian valtakunta, jonka alaisuudessa Kosovo oli 1000-luvun alkuun saakka, minkä jälkeen siitä tuli osa Bysantin valtakuntaa. Molemmat valtakunnat – Bulgaria ja Bysantti – olivat kuitenkin ortodoksisia. Lännen roomalaiskatolisen ja idän ortodoksisen kirkon välirikko tapahtui virallisesti vuonna 1054, mutta uskontulkinnat ja jumalanpalveluksen käytännöt olivat kehittyneet eri suuntiin jo ennen sitä. Eroja oli itäpuolen sisälläkin: slaavialueilla oli siirrytty käyttämään slaavinkielistä liturgiaa kreikankielisen sijaan. Lännen roomalaiskatolinen kristinusko säilytti vaikutusvaltaansa nykyisen Pohjois-Albanian alueella ja Kosovon vuorilla, ja mahdollisesti jako ortodokseihin ja katolisiin noudatteli kielellistä jakoa: serbit valtaosin ortodokseja, albaanit katolisia.

Bysantin valloitettua Kosovon ja Makedonian 1000-luvun alussa aluetta ryhdyttiin määrätietoisesti kreikkalaistamaan: slaavilaisia kouluja suljettiin ja kreikkalaistaustaiset piispat painostivat kirkkoja luopumaan slaavinkielisestä liturgiasta. Valtasuhteissa tapahtuneet muutokset käänsivät kuitenkin kirkkohistorian suunnan. Bysantin pääkaupungin Konstantinopolin jouduttua lännen kirkon ristiretkeläisten hävityksen kohteeksi vuonna 1204 serbialaisen Nemanja-suvun vesa Stefan käytti Bysantin alennustilaa hyväkseen. Hän onnistui kaappaamaan yhä suurempia alueita, ja vuoteen 1216 mennessä koko Kosovo oli serbivallan alla. Stefan oli hyvissä väleissä katolisen kirkon kanssa, ja vuonna 1217 paavi kruunasi hänet Serbian kuninkaaksi.

Stefanin veli Sava puolestaan käytti huomattavaa valtaa ortodoksisen kirkon sisällä. Vuonna 1219 hän taivutti Konstantinopolin patriarkan myöntämään Serbian ortodoksiselle kirkolle hallinnollisesti riippumattoman autokefaalisen aseman, heitti kreikkalaiset piispat ulos Kosovosta ja ryhtyi itse toimittamaan autokefaalisen arkkipiispan virkaa. Serbian valtakunta jatkoi laajenemistaan, ja uskoakseni valtakunnan merkittävyys edesauttoi sitä, että Savan seuraajasta tehtiin vuonna 1346 patriarkka ja Serbian ortodoksinen kirkko saavutti täyden itsenäisyyden. Hyvää joulua!

(Lähde: Noel Malcolm, Kosovo - a Short History)

J.K. Mikäli ymmärsin iltauutiset oikein, Serbian presidentti Boris Tadic vieraili juhlan kunniaksi Deçanin luostarissa Kosovossa. Hänen lausuntonsa Kosovon itsenäisyyden mahdollisesta tunnustamisesta, "ei koskaan", esitettiin kymmenen minuutin sisällä kolmesti. Sen jälkeen näytettiin Deçanin kaduilla vesitykein aseistautuneita poliiseja vastaan taistelevaa väkijoukkoa. Rauhallista joulua.