Prizren

Sunnuntaina kävin viimein Prizrenissä, tuossa Kosovon helmessä, jossa vieraileminen on ollut listallani syyskuusta saakka. Kaupunki on kaunis, kuten kuvasta näkyy. Varsinkin kukkulan linnoitukselta avautuvat näkymät hivelivät silmiäni. Linnoituksen ikää ei tiedetä, mutta ilmeisesti kukkulalla on ollut jonkinlainen linna 500-luvulta asti. Paikka oli sotilaskäytössä vuoteen 1912 saakka.

Puolivälissä rinnettä on ortodoksinen Pyhän Pelastajan (Hrista Spasitelja) kirkko, joka on rakennettu 1300-luvulla. Nykyisin se on lähes raunioina, osin vuoden 2004 serbivastaisten mellakoiden ansiosta. Etnisen vihanpidon jäljet näkyvät myös kirkon ympäristön taloissa, jotka on poltettu ja hylätty.

Prizren on albaanien historian kannalta tärkeä paikka, sillä se oli albaanien oikeuksia ajaneen Prizrenin liigan keskus. Liigan synnyn taustalla olivat toisaalta toiveet albaanien itsehallinnosta Ottomaanien valtakunnan sisällä, toisaalta suurvaltojen suhteissa tapahtuneet muutokset.  Vuonna 1878 sotien heikentämä Ottomaanien valtakunta taipui luovuttamaan Serbialle suuria alueita nykyisestä Montenegrosta ja Etelä-Serbiasta. Alueiden albaaniväestö ajettiin pakosalle – Ottomaanien valtakunnasta ei ollut sen turvaksi. Kesäkuussa 1878 joukko albaanien johtohahmoja kokoontui Prizreniin pohtimaan, miten albaanien asiaa voitaisiin parhaiten edistää. Perustetun Prizrenin liigan vaatimukset olivat lopulta varsin maltillisia. Liiga vakuutti uskollisuutta sulttaanille, ja sen pääasialliseksi tavoitteeksi asetettiin ulkomaisten joukkojen maahanpääsyn estäminen. Aluksi liiga nauttikin sulttaanin suosiota. Vaatimukset albaanien itsehallinnosta kuitenkin kasvoivat, ja liiga saavutti yhä enemmän valtaa ottomaaniviranomaisten kustannuksella: vuoden 1880 loppuun mennessä koko Kosovon alue oli käytännössä Prizrenin liigan hallinnassa. Ottomaanien mitta täyttyi. Keväällä 1881 ottomaaniarmeija palautti sulttaanin vallan ja vangitsi Prizrenin liigan johtohahmot. Kosovo säilyi osana Ottomaanien valtakuntaa aina vuoteen 1912 saakka, jolloin Serbia sai sen haltuunsa.

Prizrenin päämoskeijana pidetään vuonna 1615 rakennettua Sinan Pasha -moskeijaa. Serbitarina kertoo, että moskeija rakennettiin Prizrenin ulkopuolella sijainneen Arkkienkelien ortodoksisen luostarin kivistä, mutta tämä ei ilmeisesti pidä paikkaansa. Moskeijan seinämaalaukset on selvästi uusittu hiljattain, ja paikassa on turistiystävällinen ilmapiiri: vahtimestari tuli erikseen kertomaan, että kuvia saa ottaa. Valokuvasin sitten sydämeni kyllyydestä. Valikoima alla.