EVS-jaksoni päättyy toukokuun lopussa. Sen jälkeen jään oppimiskeskukseen vielä viikoksi, minkä jälkeen matkustelen, minkä jälkeen palaan Suomeen. Ajatus lähdöstä saa silmäni lähes kyyneltymään – en tiedä, selviänkö viimeisestä työpäivästä itkemättä kuin vesiputous.
Tämän viikon teemamme neljäsluokkalaisten kanssa oli Euroopan maat. Tiistaina vuorossa oli Ranska. Kävimme läpi maantieteellisen sijainnin, pääkaupungin ja Jules Massenetin. Kummastakin ryhmästä löytyi lapsia, jotka osasivat ratkaista, kuinka vanhaksi Massenet eli, kun hän syntyi vuonna 1842 ja kuoli vuonna 1912. Lopuksi soitin viululla Massenetin Meditaation. Teos on alkujaan Massenetin oopperasta Thaïs. Useimmat lapset eivät olleet koskaan kuulleet puhuttavan oopperasta, mutta yksi osasi esittää perinteisen sananselityksen: oopperassa lauletaan kovalla äänellä.
Yleisesti ottaen olemme tämän vuoden aikana tulleet paremmiksi keskustyössä. Suunnittelemme toimintaa enemmän ja annamme toisinaan jopa palautetta toisillemme. Kun ajattelee, että keskus on ollut toiminnassa vasta neljä vuotta, työ on todella haastavaa eikä työntekijöistä juuri kenelläkään ole pedagogista koulutusta tai aiempaa kokemusta, olemme mielestäni saavuttaneet paljon. Oma roolini on vakiintunut ja luottamus minun ja muiden työntekijöiden välille syntynyt. Joskus fasilitaattorit jopa kysyvät minulta tuntien aluksi, olenko suunnitellut ryhmälle aktiviteetteja. Sitä paitsi olemme viime aikoina saaneet monta uutta tuutoria, joten nyt on tarvittaessa mahdollista työskennellä vaikka vain yhden tai kahden lapsen kanssa kerrallaan.
Olen oppinut suhtautumaan asioihin rauhallisesti, enkä enää vaivu epätoivoon, jos huomaan kotitehtävät lapselle mahdottomiksi. En voi ratkaista kaikkia lasten opiskeluongelmia, mutta voin auttaa heitä oppimaan vähän enemmän, ymmärtämään kotitehtäviä vähän paremmin ja olemaan itseensä paljon tyytyväisempiä. Viime viikkoina olen harjoitellut kolmasluokkalaisten kanssa erityisesti jakolaskua. Nappuloita jakavien lasten innostunut hihitys ja myhäily oikein ratkaistujen tehtävien äärellä lienevät parasta, mitä olen kokenut missään työpaikassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti